Talous sakkaa - siellä ja täällä

Onpa aikaa vierähtänyt viimeisimmästä tilannepäivityksestä. Omassa työssä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on ollut aika haipakkaa koko vuosi. 

Tulin siis valituksi aluevaltuutetuksi Kanta-Hämeeseen, loppujen lopuksi nousin vielä viimeiseltä paikalta keskikastiin tarkastuslaskennan tuloksella. Minut nimettiin myös  Terveyden ja toimintakyvyn lautakunnan 2. varapuheenjohtajaksi. 

Aluevaltuutettuna on tullut todettua useampaan kertaan, että oikeasti asioihin vaikuttaminen aluevaltuustossa on aika lailla mahdotonta. Meillä pieni ryhmä, jonka isot jyrää mennen tullen. Lisäksi Hämeenlinna jyrää muun alueen. Kauhulla odotan tältä pohjalta tuota palveluverkkosuunnitelmaa, joka tehdään alkuvuodesta. Siihen en tosin pääse vaikuttamaan, koska Lopen kunnanhallituksen varajäsenenä olen uusien ohjeiden mukaan jäävi päättämään/vaikuttamaan mihinkään palveluverkkoon liittyvään.

130 miljoonaa pitää säästää ja samaan aikaan pitää tuottaa laadukkaat sotepalvelut. Tämä yhtälö ja aikataulu tuntuu melko mahdottomalta. Soteuudistuksen tavoite oli alunperin palveluiden tuottaminen tasapuolisesti kaikille, halvemmalla. Tavoite on aika mahdoton, kun katsoo valtakunnan tasolla hyvinvointialuiden kamppailua riittämättömän rahoituksen kanssa. Kun ei ole aikaa yhdistää ja kehittää palveluita ja tuottamistapaa, tehtävä tuntuu mahdottomalta.

Kiitollinen olen toki siitä, että hyvinvointialueella ei ole verotusoikeutta! Kun kunnissa painitaan taloudellisten haasteiden kanssa ja nostetaan tuloveroprosentteja, en kaipaa yhtään hyvinvointialueen verotusta tähän päälle. 

Meillä on jouluviikolla vuoden viimeinen aluevaltuuston kokous. Päätettävänä taloussuunnitelma ja palveluverkkosuunnittelun raamit. Ei tule helppo kokous. Palaan kirjoittamaan kokouksen lopputulemasta ensi viikolla...